Tekoäly puhuttaa, ja syystä. Erilaiset tekoälyä hyödyntävät sovellukset kehittyvät häikäisevällä nopeudella, ja ne suoriutuvat koko ajan yhä monimutkaisemmista tehtävistä. Mihin kehitys vielä johtaakaan — tarvitaanko viestintätöissäkään ihmisiä kohta enää mihinkään?

Alan ammattilaisten jakama näkemys on, että tekoäly tarjoaa arvokkaita uusia välineitä viestintätyöhön, mutta itsenäiseksi viestijäksi ei koneesta ole.

Uusia ajatuksia laatikon ulkopuolelta

Tekoäly suorittaa sille annetun tehtävän tehokkaasti ja nopeasti, mutta luovuuteen tai joustavaan ajatteluun se ei pysty. Kun tekoälysovellus tuottaa tekstiä, se käyttää lähteinään jo olemassa olevaa materiaalia. Mitään aidosti uutta se ei siis kykene luomaan. Viestinnän ammattilainen tuntee faktat ja hahmottaa kontekstin, jossa viestintää ollaan tekemässä. Halutessaan hän pystyy myös rikkomaan valmiit muotit ja tuottamaan ainutlaatuista sisältöä, jolla on vastaanottajalle aitoa lisäarvoa.

Tekoäly suorittaa sille annetun tehtävän tehokkaasti ja nopeasti, mutta luovuuteen tai joustavaan ajatteluun se ei pysty.

Ihmiseltä ihmiselle

Viestinnässä on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Siitä merkittävä osa on non-verbaalista ja vahvasti sidoksissa kulttuuriin ja ympäristöön. Vaikka tekoäly voi oppia kieliä ja jopa imitoida erilaisia keskustelutapoja, se ei osaa poimia sanattomia vihjeitä tekstin ympäriltä, eikä kykene reagoimaan monimutkaisiin ja muuttuviin sosiaalisiin tilanteisiin ihmisen tavoin. Asiakastyössä, neuvotteluissa ja tiimiprojekteissa pelataan paljon juuri vuorovaikutustaidoilla. Kokeneen viestijän ammattitaitoa ja intuitiota on vaikea saavuttaa tekoälyllä.

Kokeneen viestijän ammattitaitoa ja intuitiota on vaikea saavuttaa tekoälyllä.

Läsnäolo luo läheisyyttä

Yksi tärkeimmistä asioista, joissa tekoäly ei voi koskaan korvata viestinnän ammattilaista, onkin empatia. Viestintään kuuluu usein tunteiden lukemista ja niiden oikeanlaista välittämistä. Empatiaa tarvitaan esimerkiksi asiakaskohtaamisissa tai kriisiviestinnässä, joissa tunteet voivat toisinaan olla vahvastikin läsnä. Ilman inhimillistä empatiakykyä toimivan tekoälyn tuottama viestintä voi helposti jäädä kylmäksi ja etäiseksi.

Valta ja vastuu

Viestinnällä on suora vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin. Siksi sen tekijöiltä vaaditaan vastuullisuutta. Viestintää tulee tehdä moraalisesti kestäviin periaatteisiin nojaten. Tekoäly ei kykene arvioimaan eettisiä näkökulmia samalla tavalla kuin ihminen. Se ei myöskään ota vastuuta tuottamiensa faktojen todenperäisyydestä. Viestinnän ammattilainen nojaa työssään viestinnän eettisiin ohjeisiin. Ammatillinen etiikka luo luotettavan pohjan vastuulliselle ja vaikuttavalle viestinnälle.

Tekoäly ei kykene arvioimaan eettisiä näkökulmia samalla tavalla kuin ihminen.

Eipä siis vielä hätäillä. Tekoäly on näppärä työkalu monien mekaanisten rutiinitehtävien suorittamiseen. Se on myös oiva apuri, kun tyhjän paperin kammo iskee ja deadline vaanii. Tämänkin kirjoituksen teossa sparraajana toimi uusi viestintäassistenttimme, ChatGPT.

Viestinnän kohteena on kuitenkin lopulta aina oikea ihminen. Niinpä oikean sävyn ja laadukkaan ja vastuullisen viestinnän tuottajana inhimillinen ammattilainen on korvaamaton.

Tarja Lindfors
Viestinnän asiantuntija